Varmasti kaikki ovat kuulleet Japanin samuraista ja heidän katana-miekoistaan sekä japanilaisten budo-lajien miekkailutekniikoista. Mutta kuinka tuttua sinulle ovat korealaiset miekkailu- ja itsepuolustuslajit? 
Esittelemme tässä artikkelissa korealaista ikiaikaista miekanvalmistus- ja miekkailutaitoa sekä nykyaikaisia itsepuolustus- ja miekkailulajeja, hapkidoa ja Haedong Kumdoa.
Tuhansia vuosia vanha perinne
Korealainen miekankäsittelytaito on peräisin jo pronssikaudelta tuhansia vuosia sitten. Pronssi- ja rautamiekkojen valmistuksesta tuli Korean erikoisalaa 300-luvun paikkeilla. Erityisen suosittua miekkailu oli maassa 1400–1800-luvuilla. Tältä ajalta on tallessa aikaisimpia kirjoituksia miekan käytöstä sotilaiden aseena. Joseon-dynastian aikaan koristeellisia prameita miekkoja käytettiin myös osoittamaan statusta ja asemaa yhteiskunnassa. 1600-luvulla miekan status aseena oli jo laskenut ja sen rinnalle sotilaskäyttöön oli otettu lisäksi esimerkiksi jousipyssy.
Vuonna 1610 julkaistiin korealainen kamppailulajiopas Muyejebo, jossa miekkailutaitoja kuvattiin monipuolisesti. Teos on vanhin korealainen puolustus- ja taistelulajeihin sekä niiden harjoitteluun keskittyvä kirja. Muyejebo uudistettiin ja otettiin taas laajemmin käyttöön 1700-luvun puolivälissä koko maassa. Miekan käytön osuutta painotettiin uudistetussa oppaassa huomattavasti. Vielä seuraavankin hallitsijan aikana teosta uudistettiin jälleen, ja nyt mukaan lisättiin erilaisia harjoittelutekniikoita ja oppeja, joilla miekkaharjoittelussa pystyi kehittymään mahdollisimman paljon. Tekniikoita neuvottiin esimerkiksi harjoittelemaan yhtenä muotona useamman tekniikan sarjan sijaan.
Kolonialismi vei miekat mennessään
Japanilaisten valloittaessa maan 1900-luvun alusta aina puoliväliin asti tämä korealainen ikiaikainen perinne koki kovan kolauksen: tuhansia upeita muinaisia miekkoja tuhottiin ja varastettiin. Maan vapauduttua 
Japanin hallinnon alta vanhaa traditiota alettiin elvyttää. Apuna on käytetty piilossa säilyneitä muinaisia miekkoja sekä ulkomailta löydettyjä mestariteoksia. Aidot korealaiset miekat ovat keräilyharvinaisuuksia ja siten todella arvokkaita sekä haluttuja esineitä mm. museoiden kokoelmiin. Vasta 1990-luvulla korealainen miekantekoperinne oli elpynyt takaisin vanhaan loistoonsa.
Korealaiset miekkailulajit kokivat uuden nousun 1970-luvulla. Niitä alettiin kutsua yhteisnimellä ”kumdo”, joka on alkujaan juonnettu japanin kielen sanasta ”kendo”. Kumdo-lajit kattavat viisi erilaista miekkailutyyliä: yhden käden sapeli, yhden käden miekka, kahden käden sapeli, terällinen salkoase ja kaksiteräinen sauva. Miekan käyttöä voidaan harjoitella kahdella tavalla: sitä voidaan käsitellä aseena tai sitä voidaan käyttää oman henkisen kasvun ja kehityksen välineenä tai urheilulajina.
Haedong Kumdo on miekan tie
Haedong Kumdo on nopeatempoinen laji, joka pohjautuu muinaisen Korean sotataitoihin. Siinä käytetään aseena ainoastaan miekkaa. Haedong Kumdo tarkoittaakin sananmukaisesti miekan tietä. Haedong Kumdossa liikutaan rennosti matalalla ja korkealla joko yhden tai kahden miekan kanssa. Lajiharrastajan keskittymistä ja miekan hallintaa testataan tarkoin operoiduilla pariharjoitteilla sekä leikkaamalla erilaisia materiaaleja. Haedong Kumdon ydinajatuksena on valmentaa oppilaan mieltä pysymään tyynenä ja kättä vakaana sotatantereen vilinässä.
Haedong Kumdon nykymuodon on kehittänyt mestari Jeong-Ho Kim 1970-luvulla. Sama herra on kansainvälisen lajiliiton perustaja sekä nykyinen puheenjohtaja. Suomeen laji on tullut Kudokwan-Hapkidon kotiseuran, Phoenix-Martial Art ry:n myötä 2000-luvun alkupuolella.
Hapkido – Löydä henkinen tie
Hapkido on yksi Korean monista suosituista itsepuolustuslajeista. Se on kehitetty vanhojen tekniikoiden pohjalta 1050-luvulla, ja Suomeen laji 
saapui korealaisen mestarin mukana vuonna 1988. Hapkidossa pyritään henkisen laadun parantamiseen: tekniikoiden osaaminen ja voiman määrä eivät merkitse mitään, jos oppilas ei osaa antautua vuorovaikutukseen salin ulkopuolella. Näin Hapkido kehottaakin jokaista etsimään omaa henkistä tietään. Hapkidossa ajatellaan, että jos kykenee hallitsemaan vastustajan odottamattoman hyökkäyksen, hallitsee myös odottamattomia vaikeuksia omassa arkielämässään. Hapkidossa käytetään kaatumis-, potku- ja lyöntitekniikoiden lisäksi aseita, kuten lyhyttä ja pitkää keppiä, kävelykeppiä, nunchakua, puumiekkaa ja miekkaa.
Han Moo Do – Kotimainen vastine
Han Moo Do on korealaiseen sotataitoon perustuva, mutta kokonaan Suomessa vuonna 1989 kehitetty itsepuolustuslaji. Korealainen Young Suk seurasi oppilaidensa harjoittelua ja havaitsi, että useimmat harrastivat eri lajeja oppiakseen itsepuolustustekniikoita, potkuja, lyöntejä, mattopainiliikkeitä tai erilaisia asetekniikoita. Niinpä hän päätti yhdistää kaikki tarpeellisimmat tekniikat yhden lajin alle. Han Moo Dossa käytetään aseina miekkojen lisäksi keppiä ja nunchakua.